Kaapelit vanhenevat, siinä missä mikä tahansa tekninen komponentti. Kaapelien tekninen käyttöikä on 30-50 vuotta. Vanhemmiten kaapeleista voi tulla vaarallisia ja tästä syystä ne ovat suositeltavaa vaihtaa. On myös mahdollista, että käytössä on kaapelityyppejä, joiden käyttö on määrätty lopetettavaksi. Tällaisia ovat paperieristeiset tai kangaspunosteiset kaapelit.

Jos sähköjärjestelmä ei toimi asianmukaisesti, polttaa sulaketta tai on vaarallinen – se on uusittava. Sähköjärjestelmä ei saa koskaan aiheuttaa vaaraa ihmiselle, eläimelle tai omaisuudelle.

Sähköjärjestelmän remontti parantaa turvallisuutta, nostaa asunnon arvoa ja voi pienentää kotivakuutuksen omavastuuta.

Sähkökalusteet, kuten pistorasiat ja kytkimet, kuluvat käytössä. Ne ovat hyvä uusia 20-30 vuoden välein. Pistorasiat voivat olla maadoitettuja, mutta maadoitus on kuitenkin vanhoissa järjestelmissä suoritettu ns. nollaamalla, joka on nykyään kiellettyä. Lisäksi pistorasioihin on tullut pakolliseksi vikavirtasuojakytkin, joka katkaisee sähkönsyötön havaittuaan maks. 30mA suuruisen vikavirtapiirin. Vikavirtasuojakytkin on toiselta nimeltään henkilösuojakytkin.

Kaapeleita ei aina voi uusia uppoasennettuna. Kaapelit on asennettu putkeen (pois lukien ns. lapamato-kaapeli) ja asennustapa tai putken ikä voi aiheuttaa sen, että kaapeleita ei voi uusia.

Sähkökeskus on taloyhtiön omaisuutta. Se voidaan vaihtaa osakkaan kustannuksella, mikäli taloyhtiö antaa siihen luvan.

Kun sähkö keksittiin ja se alkoi yleistymään kotitalouksissa, ei vielä ymmärretty kuinka paljon sähköä tarvitaan ja mitkä kaikki laitteet tulevat toimimaan sähköllä. Pistorasioiden määrään on myös vaikuttaneet eri aikakausien rakennusvelvoitteet.

Sähköistymisen alkuaikoina sähköt olivat ylellisyystuote, joita rakennettiin vain harvoihin herrasväen asuntoihin. Tällöinkin pistorasioita oli yleisesti vain yksi kappale keittiössä ja mahdollisesti jossain keskeisessä tilassa. Myöhemmin erilaiset sähköllä toimivat kodinkoneet alkoivat yleistyä ja havaittiin, että pistorasia tulee olla vähintään jokaisessa huoneessa. Vielä pitkälle 1990-luvulle asti pistorasioita asennettiin kitsaasti ja ne olivat vielä yleisesti suojaamattomia.

Nykyisellään suositellaan, että pistorasioita on riittävästi ja ne ovat aina suojattuja – sekä lapsisuojalla että maadoituksella. Riittävänä määränä voidaan pitää, kun pistorasia on n. kolmen metrin välein samassa tilassa, sekä jokaiselle paljon tehoa kuluttavalle kojeelle oma pistorasiansa. Lisäksi suositellaan asennettavaksi pistorasia aina oven välittömään läheisyyteen helpottamaan siivousta.

On myös hyvä huomioida, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelee, että jokaisessa asuinhuoneessa tulee olla antenni- ja datarasia. Jokaisen antennirasian vieressä taas tulisi olla vähintään kolme pistokepaikkaa.

Sähkörempassa uusitaan kaikki ns. valovirtakaapelit, eli pistorasioiden, valaisimien, kytkimien ja muiden toimilaitteiden kaapelit. Lisäksi uusitaan ns. asennuskalusteet, joita ovat mm. pistorasiat, valokytkimet, ohjainlaitteet, valaisinpistorasiat ja rasioiden kannet. Valmis lopputulos mitataan asennustesterillä ja siitä toimitetaan asiakkaalle SFS-standardin mukainen tarkastuspöytäkirja.

Sähkörempan perustoimitussisältöön ei kuulu sähkökeskus tai heikkovirtakaapelien uusiminen. Nämä voidaan kuitenkin tarjota lisähintaan.

Sähköalalla on oma termistönsä. Jotta puhumme samaa kieltä, on hyvä käydä joitakin termejä läpi.

• Asennuskalusteet: Pistorasiat, kytkimet, ohjainlaitteet ja muut asennustarvikkeet, kuten peitelevyt ja valaisinpistorasiat.
• Kaapelit: Uppoasennuksessa käytetään ML-johtimet, ns. muovilankaa, jossa on PVC-muovi kuparilangan eristeenä.
• Sähkökeskus: Sähkökeskus tai ryhmäkeskus on sähköjärjestelmän jakopiste ja suojalaitteiden keskitetty asennusalusta.
• IP-luokitus: IP-luokitus kertoo sähkölaitteen pöly- ja vesitiiveyden.
• Uppoasennus: Uppoasennuksessa rakenteisiin on upotettu asennusputket, joihin on vedetty johtimet (nykyisin ML-johtimet). Koko asennus on ns. piilossa, vain asennuskalusteet näkyvät.
• Pinta-asennus: Pinta-asennuksessa kaapelit sekä asennuskalusteet ovat näkyvissä. Pinta-asennuksessa käytetään yleisesti MMJ-kaapeleita. Kaapelit ovat yleisesti kiinnitetty joko johtokiinnikkeillä tai asennuslistoilla. Pinta-asennuksessa käytetyt asennuskalusteet ovat uppoasennuskalusteita enemmän ulkonevat.
• Rasialiitin: liitin, jolla sähköjohdot kytketään toisiinsa jakorasioissa, joissain harvinaisissa tapauksissa kojerasioissa. Kaikki irralliset johtojen päät päätetään aina liittimiin, kuten rasialiittimiin.

Sähköremppa on pienissä huoneistossa mahdollista tehdä yhden työpäivän aikana, normaalisti kuitenkin varataan kaksi työpäivää. Suurempien huoneistojen osalta aika on luonnollisesti suurempi.

Mikäli sinulla on sähkösuunnitelmat kohteesta, ota ne esille ja esitä ne asentajille. Voit myös siirtää huonekaluja pistorasioiden ja kytkimien tieltä, jotta asennus on nopeampaa. Asentajat eivät siirrä raskaita huonekaluja, arvotauluja tai muuta arvokasta tarpeistoa. Huomioi myös, että sähkökeskukselle on esteetön pääsy.

Sähkörempan aikana voit asua kotonasi. Työpäivät suunnitellaan niin, että kaikki kriittiset toiminnot säilyvät. Huomioi kuitenkin, että sähkökatkoja tulee mm. siitä, kun uusitut kaapelit kytketään sähkökeskukseen. Teemme kaikki asennustyöt turvallisuutta noudattaen, siksi kytkennät tehdään jännitteettöminä.

Onnistuu! Teemme mielellämme sähkösuunnitelman tai asennamme sähköauton latauslaitteen. Pyydä meiltä tarjous!

Sähköremppa kierrättää kaapelit. Ne toimitetaan kierrätyskeskuksiin, jossa ne jalostetaan raaka-aineeksi. Kaikki vanhat valaisimet kierrätetään SER-jätteenä ja vanhat asennuskalusteet sekajätteenä.

Sähköremppa on perustettu vuonna 2010. Toiminnan aikana olemme tehneet yli 1000 sähköremppaa tai uudiskohteen sähköurakkaa.